12.3.2008

Netti ei toimi, vaikka tänään saatiin jo käyttäjätunnukset ja salasanat. Koko ilta meni nettiä ressatessa ja siltikään se ei toimi. Ovat vissiin ostanut ne jostaki pusikosta pimeesti kun kaikki 6 korttia on viallisia… Kaks aiemmin ostettua korttia siis toimii, mutta meillä ei. Toikin on aika kumma, et mikseivät osta kaikkia kerralla.

Meillä oli tänään kuitenkin hyvä päivä töissä, saatiin lahjatkin. Ja kun tultiin kotiin, meidän oma ihana täti tuosta respasta antoi yölamput… Tää täti on muuten nimeltään Ms Lee eli Helinä. Töistä saatu lahja on tuollainen punainen muna, jossa sisällä kaks pikkuruista dove-patukkaa. Täällä on tapana ostaa iso pussi lahjoja osaston väelle jos joku henkilökunnasta saa vauvan.

Tänään meidän ohjaaja Susan kertoi tarkemmin mun omasta potilaasta, joka on muutes poliisi ;). Pitänee pysyä väleissä hänen kanssaan. Hän on 56-vuotias mies, jolla sepelvaltimotauti, diapetes, korkea kolesteroli ja korkea verenpaine. Hän oli tullut sairaalaan saattamaan sukulaistaan ja kertonut lääkärille, että by the way, mulla ottaa rinnasta kovassa rasituksessa… (Ei oireita levossa). Lääkäri oli laittanut potilaan varjoainekuvaukseen, josta selvisi, että hänellä on sydämen kolmesta pääsuonesta kaksi täysin tukossa ja kolmas 90 prosenttisesti tukossa. Stentti ei enää riitä, joten nyt potilas odottaa pääsyä ohitusleikkaukseen. Mies on olosuhteisiin nähden erittäin hyväkuntoinen ja hymyileväinen. Susan havainnoillisti meille ja potilaille tosi tarkasti tilanteen ja mitä tulee tapahtumaan. Näin perinpohjaista ohjausta en ole kyllä Suomessa vielä saanut… Tuskastuttavaa on, että en ymmärrä täysin hänen puheitaan, vielä kun hänen enkustaan paistaa läpi kiinankieli. Silti olen oppinut paljon uutta.

Anne valmisti Susanin ohjauksen mukaisesti steriilin pöydän. Meitä tahtoi kyllä kauhistuttaa, mietityttää ja hymyilyttää pöydän steriiliys. Muutama vaihe tehtiin ylitarkasti, jonka jälkeen liinaa sorkittiin paljain käsin likaisen tarjottimen päällä. Ensin hirmutarkasti pinseteillä ja sitten ne laitettiin kauniisti syrjään ja siirryttiin käyttämään paljailta käsiä :). Pöydällä säilytettiin valmiiksi sekoitettuja i.v. lääkeruiskuja, että sikäli meilläkin niitä säilytetään vain puhtaasti. Mielenkiintoista nähdä jatkuuko sama malli leikkaussalissa.

Sekoitettiin myös i.v. antibiiooteja ja petattiin sänkyjä. Näissäkin pidetään kokoajan maskeja, mutta hanskoista ei ole tietoakaan. Jokunen hoitaja piti hanskoja esimerkiksi tippaa laittaessaan, mutta ei vaihtanut hanskoja potilaiden välillä. Käsidesiä vaan hanskojen päälle silloin tällöin ja siinä se. Yritettiin suoriutua sänkyjen petaamisesta täydellisesti, mutta jokaista suoritusta Susan tuli vielä parantelemaan :). Tarkkaa on! Suomessa olisin saanut jo turpiin, jos sillä tavalla nykisin lakanoita potilaan maatessa sängyssä. Esteettisyys ennen kaikkea.

Nyt muuten oli nuille tyttärille (Sonjalle, Teijalle, Niinalle, Suville) selvinnyt, että se lääkärin koulutus kestääkin varsinaisesti 5 vuotta. Tämä 23-vuotias neurokirurgi valmistuukin vasta kolmen vuoden päästä. Hän oli iskenyt kaikki neljä suomalaishoitsua kerralla, pyytänyt tyttöjen puhelinnumerot ja Suvi sai jo viestinkin :). Useimmat kiinalaiset on tosi kiinnostuneita suomalaisista…

2,5 tunnin ruokatunnilla käytiin kahvilla ja otettiin aurinkoa. Nyt tuntuu jo kesältä. Lämpömittaria meillä ei ole, mutta lähemmäs 20 plussaa on tänäänkin ollut. Käytiin äsken ostamassa tuoreita mansikoita ja ananas, naminami!

13.3.2008

Joo aikoivat laittaa netin toimimaan tänään iltapäivällä, mutta eipä ne muuta tehny kun totesivat, että eipä toimi. No nyt illalla on vissiinkin alkanut kaikkien muiden netit toimimaan paitsi mun ja Tytin. Juu mun tuuria :(

Tänään oli pitkä päivä koulussa. Aamulla Michelle kertoi perinteisestä Kiinalaisesta lääketieteestä. Michelle kertoi ihmisen pulssista ja siitä miten kokenut lääkäri tuntee pulssista oireiden syyt. Hän kertoi myös miten hän on itse oppinut tunnustelemaan pulssia kantapäänkautta, kerron sitten äidille (on vissiin ainoa, jota tarkemmin kiinnostaa) myöhemmin lisää... Tärkeää on olla hyvä teoriatieto ja huomioon on otettava myös potilaan tausta ja perimä. Pulssi muuttuu, kun jokin muuttuu elimistössä. Pulssi voi olla syvä, matala, vahva ja niin edelleen. Jos lääkäri kertoo potilaalle nähneensä, että potilaan ravitsemus ei ole kohdallaan, hän antaa potilaalle ohjeita ja käskee tämän aina tulla vielä takaisin. Eri ihmisillä voi olla täysin erilaiset oireet, mutta pulssista voi nähdä, että ongelma johtuu samasta asiasta.

Toinen tunti oli Jaskan yrttikerho. Saatiin taas muutamia rohtoja itselle. Näistä tunneista en kyllä saa paljonkaan irti, mutta istun siellä näiden lahjusten takia ;). Ai niin ja sitten Jaska kierrätti meillä kuolleita kekkoja (en tiedä miten kirjoitetaan, mutta se lisko kuitennii). Ne oli ommeltu sellaseen tikkuun, että näyttivät ihan tikkareilta. Niitä käytetään täälläpäin astman hoitoon.

Kiinan tunti oli melko tuskainen, koska olin niin väsynyt ja maha oli kipeä. Sitkeästi siitäkin selvittiin.

Viimeinen reilun kolmen tunnin penkkimaratoni vietettiin Japanilaisten eli Japsien ja Kiinalaisten eli Kinukkien kanssa. Kaikki kertoivat omista opiskeluistaan, kulttuuristaan ja tavoistaan. Katseltiin kuvia ja pidettiin bileet Kiinalaiseen tyyliin. Tähän kuuluu ilmapallot, yrttitee, siemenet, riisikeksit ja karkit :). Tämän jälkeen törmättiin Japsipoikiin käytävällä ja salamavalot vaan loisti. Aika koomista kun he vaan muurautuivat ympärille ja räpsivät kaikki kuvia omilla kameroillaan. Ja kun kaveri ei ehtinyt ottaa kuvaa niin käsi suoraksi ja pää oman pään viereen ja *räps* kuvassa näkyy luultavasti ainoastaan mun nenä ja Japsin korva :).

Täällä on kyllä niin hauska toi kulttuuri, että kaikki juttelee kaikille, ollaan tosi lähekkäin ja volyymi on taivaissa. Japsit ovat tässä asiassa vissiin ihan samanlaisia kuin Kinukit. Oli aika hupaisaa huomata miten meihin Suomalaisiinkin alkaa tarttua tää yhteisökeskeisyys. Aluksi meidän kuudentoista hissillä liikkuminen tehtiin noin neljässä erässä pikkuhissillä, kun nyt sitä seistään jo kinukkityyliin vierivieressä ja hissin tarvitsee tehdä enää korkeintaan kaksi reissua…

Helinä oli tänään taas aivan ihana! Hän on siivonnut mun ja Tytin huonetta tänään kokopäivän! Lakanat on vaihdettu, yökkärit viikattu ja jopa nenäliina taiteltu kauniisti yöpöydälle. Meinaa oikeesti jo hävettää ku Helinä on niin kiltti meille! Ajateltiin viedä sille joku päivä joku ihana leivos…

14.3.2008 Ihana päivä!

Tänään aloitettiin päivä opiskelemalla Kiinaa ja Taijiita. Taijiikin alkaa jo jotennii luonnistua, vaikka on se vieläki pikkasen omituista touhua :) Kinkuntunnillakin jaksoin olla tosi skarppina, mutta sitte se ope ei tietenkään kysellyt mitään niin ku yleensä... Ens viikolla joku koe, apuva! Me muutes kysyttiin opelta, että kärsiikö ottaa hylsyn, niin se vaan sano, että pitää sit katsoo Sandyn kans, jos niin käy... :D

Koulun jälkeen käytiin Elisan kans koululla syömässä, kun laiskimukset Tytti ja Sini jäi syömään hilloleipiä. Syötiin katolla, aurinko paistoi, lämmintä oli ja ruokana muun muassa sellasta hyvää lihakastiketta, jossa suolapähkinöitä. Tosi hyvää! Hinta 55 senttiä. Sit startattiin bussiin. Kohteena kangashalli. Ohje: Bussi 624, vaihda Zoupparissa 581 ja jää pyörösillan jälkeen pois. Ja Zoupparikihan on aika iso paikka. Ekaks jäätiin vakkaripysäkillä pois ja odoteltiin jokunen vartti. Aurinko paistoi ja tunnelmaa oli, mutta kun 581:stä ei näkyny niin ajateltiin rupatella asiasta paikallisten kanssa. Väärä pysäkkihän se oli. Onneksi nämä neljä tyttöstä lähti ystävällisesti viemään meitä oikealle pysäkille, johon ei ollut matkaa kovinkaan monta korttelia. Oikea bussi tuli ja seuraava kysymys olikin mikä on pyörösilta. Monta monituista siltaa tuli ja 45minuutin kuluttua oli varmaa, että se oli se yksi, joka oli hieman kaareva ja jonka edessä oli talo, jonka parvekkeet ovat pyöreitä.. :) No mutta tunnin matkustamisen jälkeen näimme useita mutkittelevia, kapeita, ristiin ja rastiin meneviä teitä, jotka tunnistimme heti etsimiksimme pyörösilloiksi. Tän jälkeen pois, näimme kyltin SPS, joka oli se mitä etsimme. Hirmu tuuletukset ja käsilläkävely kyltin luo. Elisa: "Ei kai tuo tarkoita, että se on muuttanu". Me: "Juu, taitaa se tarkottaa".

Mut lopulta päästiin perille ja paikka oli tosi huippu! Kolme isoa kerrosta ja kaikki täynnä kankaita ja räätäleitä. Ainoastaan Tytti uskaltautui kokeilemaan niitä hääpukuja, voipa olla, että seurataan esimerkkiä jokukerta ;)

Kangashallilta matka jatkui kävellen keskustan kävelykadulle. Matkalla oli pikkuliike, jossa vyöhyketerapian mainoksia. Mää olisin kyllä mennyt kokeilemaan, mutta ei nuo tytsit päästänyt. Kyllä mää vielä lahjon ne mukaan sinne! Sitten käveltiin sellasta käytävää pitkin, jossa oli tie, jonka reunoilla kulki parimetriä korkea aita. Siellä sitten kaikki autot, mopot ja ihmiset kulkivat ja se saasteiden määrä oli jotain aivan kauheaa! Matka ei ollut pitkä, mutta tän käytävän takia, sitä ei kyllä pysty toiste kulkemaan. Sitten sinne oli vielä kerääntynyt useampia kerjäläisiä, olihan tää suojainen paikka. Aivan kauhiaa! Ois tehny mieli ottaa niiltä ne lapset turvaan...

Keskustassa käytiin paikallisessa syömässä. Söin grillipossuvartaita ja sellasia juustopalleroita, joissa sisällä pottumuusin makuista juttua ja hernemaissipaprikaa. Nää, olut ja iso mangoherkkusorbetti maksoi pikkusen alle 6 euroa. Naminami!

Täpötäydellä metrolla kotiinpäin ja metroasemalta taksille. Taksimatkakin oli jotain aivan uskomatonta. Supparit jyskytti takakontissa, kuski soitti viimeisen päälle amispoppia ja taksi kiis 120km/h. Kuski ajoi jotain ihan eri reittiä, kun yleensä, mutta me nyt vaan aateltiin ottaa matka fiilistelyn kannalta eikä ressattu. Kotiin tultiin kuitenkin ihan aikataulussa ja hintakin oli normaali. Tänään on kyllä tehty taas vaikka ja mitä, ja hauskaa on ollut! Lisää näitä aurinkoisia, virkistäviä päiviä!

Shoppailupäivän saalis oli ainoastaan Jonille pieni synttärilahja. Toivottavasti tykkää! Ai niin, päivän kruunas vielä se, että nyt kirjoittelen blogiin omalta koneelta! Meijän netti toimii! Vautsikkavau!